Huomioitavaa ennen saunan asennusta

Sinulla on jo varmasti ajatus siitä mihin haluat saunan asennettavan. Harkitse tarkasti reitti saunasta suihkuun. Saunahuoneen lattian tulee olla vesieristetty ja siinä olisi hyvä olla lattiakaivo. Huoneen ilmanvaihdon tulee olla riittävä, ja tilaan tulee saada riittävän suuri sähköliitäntä kiuasta varten. Harkitse myös saunojien yksityisyyttä, haluatko suoran näköyhteyden saunatilasta/saunatilaan, miten pukeutumistila on mitoitettu, mihin saunojat jättävät vaatteensa ja arvotavaransa. Missä säilytät saunatekstiilejä, laudeliinoja ja pyyhkeitä.

Saunaa ei tule asentaa siten että vesi pääsee kastelemaan käsittelemätöntä puuta. Kylpyhuoneeseen asennettava kylpyhuonesauna on paras eristää suihkusta suihkuseinällä tai asentaa suihkukaappi, tai vähimmäisenä suojana, käsitellä saunan seinä lakkaamalla venelakalla. Saunan sisäpintoja ei tarvitse käsitellä mitenkään, mutta lauteet voi käsitellä ohuella kerroksella parafiiniöljyä.

Ennen saunan käyttöönottoa

Kiuas lämmittää saunan tehokkaammin jos ilma pääsee kiertämään kiukaan läpi. Kiukaan kivet tulee latoa väljästi jolloin mahdollisimman paljon ilmaa mahtuu kiertämään. Riskinä liian tiiviiksi ladotuista kivistä on kiukaan ylikuumeneminen ja vastusten vaurioituminen. Jos saunassasi on ilmankiertopuhallin tai muu ilmanvaihto, varmista sen oikea toiminta.

Ensimmäisellä kiukaan lämmityskerralla kiukaan vastuksista palavat suojarasvat pois, ja savunhaju on normaalia.

Ohjeita elementtisaunan käyttöön

Pidä aina ilmankiertopuhallinta päällä kun saunan kiuas on päällä, ja sammuta tuuletin vasta kun koko sauna on kuivunut saunomisen jälkeen. Kiukaan kuuma ilma saattaa vaurioittaa puhallinta mikäli puhallin ei ole päällä. Saunan kuivauksen aikana pidä saunan ovi suljettuna, sillä silloin ilma kiertää kunnolla koko saunan läpi.

Ajan myötä elementtisauna saattaa liikkua hieman paikoiltaan, ja lattian kaadoista johtuen ovi saattaa vääntyä jolloin se ei enää sulkeudu kunnolla. Saunan alla olevia säätöjalkoja säätämällä sauna saadaan taas vaakasuoraan, ja ovi säädettyä avautumaan ja sulkeutumaan normaalisti.

Saunan puhdistus ja huolto

Sauna kestää ja pysyy hyvässä kunnossa pitkään kun noudatetaan muutamia yksinkertaisia ohjeita. Sauna on tehty luonnollisesta ja käsittelemättömästä puusta, ja siten kosteissa olosuhteissa, erityisesti elementtisaunan asennuksessa kylpyhuoneeseen, on olemassa riski värittymisestä, jopa homehtumisesta, jos sauna on pitkään kosteana välillä kuivumatta. Kun sauna pääsee kuivumaan saunomiskertojen välillä, se tuo saunalle pitkän iän.

Muista imuroida tai harjata saunan lauteiden alta säännöllisesti. Kiukaan kivet tulee purkaa ja ladata takaisin kerran vuodessa, jotta haljenneet kiuaskivet voidaan vaihtaa, sekä kalkkeutuneet kivet harjata puhtaiksi teräsharjalla tai jäykällä harjalla ja vedellä.

Saunan lauteet ja kosketukselle alttiit muut sisäpinnat tulisi pestä pari kertaa vuodessa, ja useamminkin jos lauteilla ei ole käytetty laudeliinoja ja on saunottu paljon. Lauteet voi pestä pehmeällä harjalla käyttäen laimeata mäntysuopaliuosta. Puun pesemiseen ei saa käyttää kemiallisia pesuaineita, sillä pesuaineet imeytyvät puuhun. Harjaa aina puun syyn suuntaisesti. Mikäli lika ei irtoa pesemällä, puupinnat voidaan hioa hienolla hiekkapaperilla. Paina kevyesti ja hio kokonainen lauta kerrallaan jotta sen värisävy pysyy tasaisena, jälleen syiden suuntaisesti.

Saunaa ei tule pestä liian usein, sillä pesuvesi kastelee lauteiden puurakenteet varsin perusteellisesti, jolloin niiden kuivuminen saattaa kestää pitkän aikaa ja kosteus rasittaa puurakenteita.

Saunan pesun jälkeen huolehdi että pesuaineet on varmasti huuhdottu pois. Sauna tulee kuivata hyvin. Mikäli saunassasi on ilmankiertopuhallin, jätä se päälle useaksi tunniksi, tai yön yli kunnes sauna on varmasti kuiva. Voit myös lämmittää saunaa kiukaan avulla jolloin se kuivuu nopeammin.

SAUNAN HISTORIAA

Saunoja on ollut jo tuhansia vuosia eri puolilla pohjoista pallonpuoliskoa, Amerikan intiaanien saunoista Venäjän kansojen saunoihin. Saunoja on mahdollisesti käytetty eri rituaaleissa, eri tarkoituksiin, mutta voidaan kuvitella että todennäköisimmin sauna on aina ollut paikka ja tapa puhdistautua kylmissä ilmanaloissa. Sana sauna tulee suomen kielestä, ja saunoja on Suomessa ollut jo yli tuhat vuotta. Saunomistraditio on ehdottomasti syvimmällä Suomen kansan DNA:ssa.

Suomi oli hyvin alkukantainen maatalousmaa vielä 1800-luvun lopulle asti, ja sauna oli maataloustilan puhtain ja bakteerittomin huone. Tämän takia saunalla oli useita käyttötarkoituksia, esimerkiksi saunassa synnytettiin, ruumiit pestiin, shamaanit ja muut tohtorit yrittivät parantaa siellä tauteja. Saunan mystiikka ja traditio ovat eläneet läpi vuosisatojen ja ovat edelleen hyvin vahvoja.

Vanha suomalainen käyttäytymissääntö määrää että saunassa tulee käyttäytyä kuin kirkossa. Tämä kuvaa hyvin sitä vakavuutta jolla suomalaiset suhtautuvat saunoihinsa, ja jatkavat saunomistraditiota uusille sukupolville. Netistä löytyy useita sivustoja missä saunan historiaa on kuvattu, mutta meidän suosikkejamme ovat Mihael Cankarin sivusto sekä loistava kuvaus eri kiukaista Saunaseuran sivuilla, sekä toki myös Wikipediassa on hyvä yhteenveto saunoista.

ERILAISIA SAUNOJA

Savusauna

Savusauna on alkuperäinen saunatyyppi, jossa tuli kuumentaa kivistä kasattua kiuasta saunan sisällä, ja savu poistuu tuuletusluukuista lähellä katonrajaa. Savusaunoja yhä rakennetaan ja käytetään aktiivisesti, lähinnä kesämökeillä Suomen järvien rannoilla. Monien mielestä savusaunassa on parhaat löylyt. Tähän on varmasti syynä savusaunan primitiivisyys ja ainutlaatuinen lämmitystapa joka jättää noen ja tervan tuoksun saunan pinnoille, mutta myös erittäin suuri kiukaan kivien määrä. Savusauna on hyvin ilmastoitu ja ilma kiertää hyvin, eikä savusauna tavallisesti ole kovin kuuma. Ainutlaatuinen yhdistelmä mieto lämpö, pehmeä löyly, hyvä hengitysilma ja upea noen ja tervan tuoksu, sekä toki pimeys ja mustat seinät.

Savusaunat toki syttyvät usein palamaan, mutta sen varaltahan voi ottaa vakuutuksen.

Saunamökki

Puukiuas jossa on savupiippu kehittyi 1800-luvun lopulla ja se teki saunomisesta paljon helpompaa, turvallisempaa ja saunan lämmittämisestä nopeampaa, verrattuna savusaunaan jonka lämmittäminen on “saunamestarin” vastuulla, jolla on kokemusta miten sauna lämmitetään polttamatta sitä.

Useimmilla suomalaisilla on kesämökki käytössään, eikä kesämökki ole täydellinen ilman saunaa. Saunamökki on lähes aina tehty hirsistä, ja se voi olla hyvinkin pieni yksi huone, tai suurempi saunarakennus jossa saunan lisäksi on pesuhuone, pukuhuone, takkahuone ja keittonurkka tai keittiö. Iso saunamökki palvelee myös vierastalona. Saunassa on yleensä puukiuas sekä puilla lämmitettävä vesipata. Modernit laitteet saavuttavat saunamökitkin, ja useissa mökeissä on nykyään sähköt, paineistettu vesi ja suihku, sekä jopa sähkökiuas.

Erillinen pihasauna

Suomi teollistui vasta melko myöhään, ihmiset muuttivat kaupunkeihin ja toki veivät saunakultuurin mukanaan. 70-100 vuotta sitten oli yleistä että juoksevaa vettä oli saatavilla vain kaupunkien keskustoissa, ja työläiset asuivat kaupunkien laitamilla kommuuniasunnoissa tai rivitalotyyppisissä puutaloissa. Toiletti oli ulkohuussi ja sauna oli takapihan perällä. Lauantai (6 päiväinen työviikko) oli lähes yleinen kansallinen saunajuhlapäivä jolloin pestiin viikon pölyt ja hiet pois. Sauna oli toki puulämmitteinen, joten se sijaitsi erillään asuinrakennuksista jo palovaaran takia.

Yhteissauna

Kaupunkien keskustojen taloissa oli toki myös yhteissauna, joka sijaitsi talon kellarissa. Yleensä yhteissaunan saunomisajat jaetaan siten että ensin on naisten vuoro, ja sitten miesten, tyypillisesti pari tuntia molemmille. Suuria yhteissaunoja lämmitettiin myös ehkä vain kerran viikossa, ja tämä oli se saunailta, joka nykyään tarkoittaa iltaa ulkona kavereiden tai työkavereiden kanssa, toki sisältäen ensin saunomisen. Vaikka tälläiset naisten ja miesten vuorottelut ovat vieläkin yleisiä vaikkapa lerintäalueilla, urheilutapahtumissa, urheiluklubeilla, joissa on vain yksi sauna. Kuitenkin yleisempää on että saunoja on kaksi tai useampi, ja niihin on varauslistat. Saunat lämmitetään joka ilta, ja varausvuoro vaikkapa perheelle kestää esim klo 18-19.30, ja seuraava varaaja tulee saunomaan heti tämän jälkeen, joten edellisten pitää olla poistuneet oman aikansa mukaan. Vaikka usein miehet haluaisivat saunoa keskenään voidakseen puha “miesten juttuja”, tavallisesti perheet saunovat yhdessä. Niinhän saunotaan kesämökilläkin.

Yleinen sauna

Yleiset saunat ovat lähes hävinneet, vain muutama on jäljellä. Ne olivat yleisiä 60-luvulle asti, sillä usein ne olivat ainoa paikka tavallisille kaupunkilaisille, työläisille ja palvelijoille pitää huolta hygieeniastaan. Kaikilla kaupunkilaisilla ei toki ollut omaa saunaa, ja monet puusaunat talojen pihamailta poistuivat tiukentuneiden palomääräysten ja uusrakennusten myötä. Yleiset saunat olivat melko edullisia pääsymaksultaan ja myös siksi suosittuja. Yleisessä saunassa saattoi olla selänpesijä, muttei koskaan seksuaalisuuteen viittaavaa tai prostituutiota, joka oli yleistäkin vastaavissa laitoksissa muissa maissa. Keskiluokkaiset saattoivat vuokrata koko saunankin perheensä käyttöön, mutta yläluokkaiset, yleensä ruotsalaiset, suosivat tavallista kylpemistä saunomisen sijaan sillä heillä oli kotonaan kylpyhuoneet. Sauna puhdistaa ihon tehokkaasti, joten saunominen antoi ymmärtää että saunoja oli tehnyt ruumillista työtä, eikä se ole yläluokalle soveliasta. Luokkaerot ovat paljon kaventuneet sittemmin.

Yleisillä saunoilla on edelleen julkiset sauna-ajat, mutta niitä nykyään vuokarataan saunailtoihin yrityksille, urheilujoukkueille, polttariporukoille, jne. Yritykset saattavat varata saunan ulkomaisia vieraitaan varten, jotka harvemmin kuitenkaan ymmärtävät saunatradition kaikkia hienouksia. Yleiset saunat nykyään ovat uimahalleissa, joissa on erikseen miesten ja naisten saunat, jossa tämän saunatyypin kaari jatkuu.

Yleiset saunat ovat mahtavia tasapäistäjiä: saatat tietämättäsi istua nakuna toimitusjohtajan tai talonmiehen vieressä. Keskustelunaiheet saunassa ovat yleensä hyvin neutraaleja, ja vältetään paljastamasta oma tausta, elleivät saunojat ole kaikki tuttuja keskenään.

Kotiharjun sauna -upea aito yleinen sauna.

Rajaportin sauna -perinteinen sauna Tampereella

Huoneistosauna

Saunakulttuuria on Suomessa ylläpitänyt, ehkä jopa pelastanut se, että lähes kaikissa asunnoissa, pienistä yksiöistä suurempiin kaupunkiasuntoihin, on jo talon rakennusvaiheessa rakennettu sauna. Näin ei ole aina ollut, ja tämä rakennustapa on on vallinnut 1990- luvulta lähtien. Useissa kerrostaloasunnoissa jotka on rakennettu ennen -90 lukua ei ole sauna.

Saunomisen laatu tosin otti askeleen taaksepäin, sillä useimmiten saunat ovat pieniä 2-3 hengen saunoja, joissa on pieni kiuas joka ei varastoi paljoa lämpöä. Näin kivien pintalämpötila on korkea, ja vesi lähes räjähtää kun löylyä heitetään, ja tuottaa hyvin kuumaa höyryä joka polttaa saunojia. Saunan lämpötila ei ole tavallista korkeampi, mutta agressiivisten löylyjen takia vettä heitetään vähemmän, ja saunan ilma on erittäin kuivaa. Olennaisin asia on kuitenkin raittiin ilman kierto. Puulämmitteisissä saunoissa kiuas imee reilusti ilmaa palamisprosessia varten, viileämpää ilmaa lattianrajasta ja vie sen hormin kautta ulos. Korvausilmaa tulee tuuletusventtiileistä tai oven alta, jne. Sähkölämmitteisistä saunoista tämä luonnollinen ilmankierto puuttuu ja tarvitaan koneellista ilmanvaihtoa. Asunto-osakeyhtiöissä yhteinen koneellinen ilmanvaihto ei välttämättä ole aina päällä, tai sen teho on rajallinen. Nykyisissä moderneissa asunnoissa ilmanvaihto on jo suunniteltu toimivaksi ja tehokkaammaksi. Suunnittelijat mitoittavat tarkasti ilmanvaihdon kapasiteetin, saunan kiukaat ovat kasvaneet kooltaan, ja nykyään saunotaan matalammissa lämpötiloissa, ehkä 70 astetta C, jolloin saunominen on tuntumaltaan lähempänä alkuperäistä.

Oma sauna on suuri helpotus arkirutiineihin. Saunominen ei niinkään liity puhdistautumiseen, vaan rentoutumiseen, tunnelmaan ja terveysarvoihin. Saunominen urheiluharjoitusten tai työpäivän jälkeen, tai ystävien kanssa on osa tavallista elämää.

Esirakennettu elementtisauna

Sauna on erittäin vanha traditio johon liittyy paljon tunnearvoa ja ennakkokäsityksiä, ja tästä syystä elementtisauna on vaatinut aikansa tullakseen tunnetuksi ja hyväksytyksi Suomessa. Kuitenkin nämä saunat ovat loistavia mahdollistaessaan saunaelämyksen yhä useammalle ihmiselle. Elementtisauna voi olla hyvin pieni yhden henkilön sauna, joka mahtuu pieneenkin kylpyhuoneeseen, tai korvaamaan kylpyamme. Saunaharrastajat voivat nyrpistää nenäänsä kuullessaan näin pienestä saunasta, mutta turhaan, sillä kun saunassa on otettu aiemmin mainitut asiat huomioon, ennen kaikkea ilmanvaihto ja kiukaan koko suhteessa saunan kokoon, saunominen pienessäkin saunassa on erittäin miellyttävää.

Saunasta on tullut tunnettu ja arvostettu kaikkialla maailmassa sen todellisten tai uskottujen terveysvaikutusten johdosta. Tämän takia lähes kaikissa oman arvon tuntevissa terveysklubeissa, urheilupaikoissa, hotelleissa ja lomakeskuksissa pitää olla sauna, osana hyvää ja kattavaa palvelua, ja toki saunan tulee olla suurempi kuin pienet kylpyhuonesaunat ovat. Monet varakkaat yksityishenkilöt haluavat saunan kotiinsa, ja useat terveysihanteita seuraavat hankkivat saunan kotiinsa. Elementtisauna on helppo ja nopea tapa hankkia oikea sauna, sillä tällainen sauna voidaan helposti toimitta valmiina osina asiakkaalle.

Telttasauna

Useat organisaatiot kuten Suomen Puolustusvoimat, Punainen Risti, ja partiolippukunnat käyttävät telttasaunoja. Telttasauna voidaan kuljettaa helposti sillä se painaa vain joitain kymmeniä kiloja, ja se pystytetään nopeasti. Telttasaunoissa on yleensä puukiuas.

YLEISIÄ SAUNAMATERIAALEJA

Vaalea kuusi

Pohjoinen kuusi (Picea abies) on vaalea havupuu joka kasvaa yleisesti pohjoisella pallonpuoliskolla. Sillä on tuore miellyttävä tuoksu ja sen väri on tasaisen vaalea. Kuusi on pehmeä puulaji, ja siten miellyttävä kosketukselle saunassa. Kuusi on perinteinen ja yleisin saunassa käytetty puulaji, sillä kuusi ei pihko kuten mänty, kuusilauta pitää hyvin muotonsa, sekä sen väri pysyy vaaleana ja tasaisen sävyisenä. Saunassa käytettävä puulaatu on yleensä parasta mahdollista, ja vaikka oksatonta kuusilautaa ei ole olemassakaan, saunassa pyritään käyttämään vähäoksaista tai terveoksaista puumateriaalia.

Mänty

Pohjolan mänty (Pinus silvestris) on vaalean sävyinen ja miellyttävän näköinen puulaji. Männyn pihka antaa sille ainutlaatuisen miedon tuoksun, joka on ehkä hieman makeampi kuin kuusen tuoksu. Männystä on valikoimalla mahdollista saada oksatonta lautaa, ja tätä käytetään esim NorthernLights saunoissa.

Ajan myötä männyn värisävy muuttuu valon ja hapen vaikutuksesta tuoreen puhtaan valkoisesta keltaisemmaksi ja puun syyt tulevat voimakkaammin esille väriraidoituksena. Mänty on kovempi puumateriaali kuin kuusi. Mäntyä käytetään paljon huonekaluteollisuudessa, hirsitalovalmistuksessa sekä muussa rakentamisessa.

Leppä, tervaleppä

Leppä (Alnus glutinosa) on hieno jalopuulaji. Lepällä on tasainen rakenne ja punertava väri, joka antaa sille arvokkaan ilmeen. Viimeisen vuosikymmenen aikana lepästä on tullut suosittu materiaali edustussaunoissa, hotellien ja edustuskotien saunoissa. Leppä on tasavärisempi kuin esim Kanadan tuija (red cedar). Tuoksu on miellyttävän makea, ei kuitenkaan voimakas eikä tunkkainen kuten joissain lämpimän ilmanalan puumateriaaleissa. Tervaleppä on tunnettu kyvystään kestää kosteutta ja homehtumista kosteissa olosuhteissa, mikä on jälleen oiva ominaisuus saunakäytössä. Leppä on verrattain uusi mutta tervetullut saunamateriaali. Leppä on yleinen puulaji Euroopassa, ja sitä on käytetty mm Venetsiassa ja Amsterdamissa talojen paalutuksissa.

Haapa

Haapaa käytetään saunassa sen erittäin tasaisen ja hyvin valkoisen rakenteen takia. Haapa on on pehmeä puu, ja näin hyvin soveltuva saunaan. Sillä ei ole juurikaan tuoksua. Vaaleus tosin altistaan sen käytölle, sillä kaikki lika näkyy siinä nopeasti. Haapa saattaa sinistyä tai tummua homesienen vaikutuksesta. Jos voit elää näiden vajaavaisuuksien kanssa, haapa on erinomainen puulaji saunaan. Haapa on yleinen puulaji kaikkialla pohjoisessa.

Lämpökäsitellyt puumateriaalit

Uusia mielenkiintoisia valmistusteknologioita on kehitetty edelleen kohtentamaan eri puulajien vahvuuksia sekä vahvistamaan niiden heikkouksia. Haapa on hyvä esimerkkipuulaji. Lämpökäsiteltynä sen värisävy on vaalean ruskea, ja sen tuoksu lievästi savuinen, mutta edelleen se on pehmeä ja miellyttävä saunakäytössä. Siitä onkin tullut suosittu laudemateriaali.

Leppää ja mäntyä voidaan myös lämpökäsitellä, mutta ne ovat vielä melko harvinaisia.